Wiurila
Tervetuloa Wiurilaan kokemaan elämyksiä. Halikossa sijaitsevan upean kartanon mailta löytyy runsaasti katsottavaa ja koettavaa kaikenikäisille. Kartano sijaitsee lähellä 110-tietä, vain seitsemän kilometrin päässä Salosta, joten Wiurilaan on helppo poiketa syömään lounasta, tutustumaan museoihin ja Wiurilan historiaan ja viihtymään kauniissa kartanomiljöössä.
Kartanoalueen keskiössä on suuri, C.L. Engelin suunnittelema talouskeskus, josta löytyy ravintola Wiurilan Sigrid herkkuineen ja aurinkoisine terasseineen. Matkailijalle on tarjolla myös mukavaa majoitusta ravintolaa vastapäätä sijaitsevassa vierastalossa. Rakennuksesta löytyy ihastuttava kartanon Kotimuseo, jossa on esillä Armfelt-suvulla käytössä ollutta esineistöä sekä ainutlaatuinen Hevosvaunumuseo jossa on aikakauden menopelejä 1800-luvulta lähtien.
Aluetta ympäröi kaunis luonto ja puistoalue runsaine ruusutarhoineen ja kukkaistutuksineen. Laajalle levittäytyvät golfkentät avaavat kumpuilevaa, historiallista maisemaa niin pelaajille kuin ulkoilijoillekin.
Wiurilasta on näköala merelle, jonka kosteikkoisilla rannoilla laiduntaa kesäisin lauma karjaa. Halikonlahden linnusto, johon kuuluu alueella viihtyvä kotka ja öisin huhuileva huuhkaja, kiinnostaa varmasti alan harrastajia.
Wiurilan historiikki
Wiurilan historiikissa käydään läpi lyhyesti Wiurilan virstanpylväät.
Esihistoriallinen aika
Halikonlahden pohjukassa on ollut asutusta ainakin pronssikaudelta (1500 eaa – 500 eaa) lähtien. Skandinaaviset kauppamiehet kävivät kauppaa alueen silloisten asukkaiden kanssa, jolloin täkäläisiä turkiksia ja elintarvikkeita vaihdettiin aseisiin ja koruihin.
Wiurila 1400-luvulta 1700-luvulle
Ensimmäinen kirjallinen maininta Wiurilasta on 1400-luvulta, jolloin omistajaksi mainitaan Magnus Johansson till Viorela. Näinä vuosisatoina kartanon omistivat mm. Flemingit, Mannersköldit ja Cronstedtit.
Omistajat asuivat usein pääasiassa muilla tiloillaan esim. Ruotsissa. Wiurilan kartano oli silloin vuokrattu tai palvelijoiden hoidossa. Tänä aikana sen kunto huononi. 1680-luvulla tehty tarkastuskertomus mainitsi, että kartano oli ollut voutien ja vuokraajien hallussa, jotka eivät olleet aina osoittaneet ”riittävästi intressiä herrasväkensä eduille”.
Armfeltien aikakausi alkaa 1787
Vapaaherra Magnus Wilhelm Armfelt osti Joensuun (Åminne) ja Vuorentaan kartanot Herran vuonna 1786 ja Wiurilan 1787. Hänen vanhempi poikansa, kuuluisa Gustav Mauritz sai Joensuun sääntöperintötilan, ja nuorempi August Philip sai Wiurilan ja Vuorentaan kartanot vuonna 1803.
August Philip rakennutti uuden päärakennuksen, sillä vanha puinen päärakennus oli päässyt niin huonoon kuntoon. Arkkitehdiksi valittiin italialainen Carlo Bassi. Rakentaminen aloitettiin vuonna 1806. Valmistumista viivästytti vuosina 1808–1809 Ruotsin ja Venäjän välillä käyty Suomen sota.
Päärakennus valmistuu 1811
Wiurilan selkeälinjainen, hillittyä ruotsalaista uusklassismia edustava päärakennus valmistui vuonna 1811. August Philip muutti päärakennukseen perheineen vuonna 1814, jonka jälkeen rakennusta on yhtäjaksoisesti asuttaneet hänen jälkeläistensä.
Päärakennuksen kellarikerroksessa oli pieni keittiö ja monta varastohuonetta. Ensimmäisessä kerroksessa oli keittiötiloja ja palvelijoiden huoneet. Toisessa kerroksessa oli sali, salonki, kirjasto ja isäntäväen makuuhuoneet. Ylimpänä oli ullakko.
Wiurilan loisto kasvaa 1826 - 1846
Kreivi Magnus Reinhold Armfelt peri Wiurilan vuonna 1826. Hän kohensi päärakennuksen sisustusta yhdessä vaimonsa Gustava (Vava) Armfeltin kanssa ja rakennutti talousrakennuksen 1835 – 1845. Perimätiedon mukaan suunnittelija oli Carl Ludvig Engel. Talousrakennuksen avaran sisäpihan ympärillä olevissa rakennuksen osissa oli navetta, talli, kiesihalli, työntekijöiden asuntoja, leivintupa, mankelihuone, ja viljamakasiini. Tarvittavat tiilet valmistettiin omassa tiilitehtaassa.
Wiurilan kulta-aika 1846 - 1893
Magnus Reinholdin vanhin poika August Armfelt otti tilan haltuunsa vuonna 1846. Hän tehosti maa- ja metsätaloutta ja perusti Wiurilaan mm. meijerin, meijerikoulun, viinatislaamon, panimon, tiilitehtaan, myllyjä ja sahoja. August salaojitti peltoja oman tiilitehtaan salaojaputkilla ja kylvi pelloille heinää lehmille. Tämä oli uutta 1800-luvun Suomessa. August laajensi maaomistuksia merkittävästi ja tarinan mukaan hän pystyi kulkemaan omia maitaan pitkin Wiurilasta Turkuun saakka.
Wiurilan taantuma 1893 - 1968
August Armfeltin jälkeen kartanon isännäksi tuli 1893 hänen poikansa Carl August, jonka aikana Wiurila menetti kaikki ulkotilansa ja valtaosan pinta-alastaan. Koska Carl August oli pidetty persoona alaistensa keskuudessa, säästyi Wiurilan päärakennus räjäytykseltä ja hän poikansa kanssa teloitukselta sisällissodan aikana.
Sotien aikana Saloa pommitettiin useasti, mutta Wiurila säästyi vakavammilta vaurioilta. Salon vanhainkodin asukkaat siirrettiin Wiurilaan turvaan. Sodan jälkeen valtaosa kartanon maista jaettiin kotinsa menettäneille karjalaisille ja rintamamiehille. Carl August kuoli vuonna 1942, jonka jälkeen hänen vaimonsa Juliane jäi asuttamaan päärakennusta.
Maa- ja hevostaloutta 1968 – 1990
Carl Augustin ja Julianen tyttären tytär, Anna-Louise Standertsköld (Anna-Lisa) otti Wiurilan hoidettavakseen 21-vuotiaana vuonna 1951. Juliane kuoli vuonna 1968, jonka jälkeen Wiurilan maat, rakennukset ja irtaimisto jaettiin neljän lapsen kesken Carl Augustin testamentin mukaisesti. Siksi päärakennuksen irtaimistoa myytiin huutokaupassa.
Lopulta Anna-Lisa lunasti Wiurilan päärakennuksen itselleen 1968. Wiurilassa viljeltiin tuolloin viljan lisäksi maissia sekä kasvatettiin lihakarjaa ja sikoja. Anna-Lisa panosti hevosharrastukseensa rakentamalla 1970-luvulla hevostallin vanhaan viinatislaamoon sekä maneesin 1995 ja valjakkomuseon 1997. Hänen miehensä Günterin käsialaa ovat Wiurilassa kasvavat alppiruusut, atsaleat ja lukuisat eri ruusulajikkeet.
Wiurila uudistuu 1990 - 2020
Wiurilan omistus siirtyi Anna-Lisan tyttärelle Anne Marie Aminoffille vuosina 1989 – 2021. Osittaisten sukupolvenvaihdosten myötä Wiurila kehittyi matkailu- ja virkistyskohteeksi. Wiurilan golfkenttä avattiin 1991, jonka jälkeen Wiurilaan rakennettiin majatalo ja ravintola vuonna 1997. Toiminta laajeni juhlasalilla, kabineteilla, kotimuseolla ja joulupuodilla 2000-luvun vaihteessa. Mittavasta korjausvelasta johtuen Anne-Marie kunnosti vuokra-asuntoja sekä taidenäyttely- ja muita tiloja.
Wiurilan ovet avautuvat 2020 -
Wiurila on pysynyt Magnus Wilhelm Armfeltin jälkeläisten omistuksessa nyt 239 vuotta. Vuonna 2024 Wiurilassa tehtiin sukupolvenvaihdos. Tämän myötä Wiurila muuttui osakeyhtiöksi. Wiurilaa johtaa Anne Marien poika Alexander Aminoff, Wiurilan isäntä yhdeksännessä polvessa.
Uuden isännän tavoitteena on tehdä Wiurilasta tunnettu vierailukohde, jossa voi nauttia historiallisen kulttuuriympäristön kauneudesta, museovierailuista, opastetuista kierroksista ja ravintolan antimista. Wiurilan kokous- ja juhlatiloissa yritykset, yhdistykset ja yksityishenkilöt voivat järjestää tilaisuuksia ja juhlia. Matkailijat voivat myös yöpyä Wiurilan majatalossa. Wiurilasta löytyy lisäksi täysimittainen golfkenttä ja hevostalli.
Tule Wiurilaan!
Varaa Wiurilan museokierros:
- kaikki 3 museota
- Päärakennuskierros
- Koti- ja hevosvaunumuseokierros
- Historiikki
Varaa lähettämällä sähköpostia wiurila@wiurila.fi tai soittamalla 0400 121 900 tai varaa alla olevan varaussivuston kautta.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Wiurilan Kartanossa riittää ihmeteltävää.
Wiurilan kartanon vanhimmat maininnat ovat 1400-luvulta, jolloin sen omistajaksi mainitaan Magnus Johansson till Wiorela.
Kartano periytyi aluksi äidiltä tyttärelle vuoteen 1787 saakka, ja omistajasukuihin kuuluivat Fleming-, Mannersköld- ja Cronstedt-suvut. Vuoden 1787 jälkeen kartanon ovat omistaneet Armfelt-, Standertskjöld- ja Aminoff-suvut.
Uusklassista tyylisuuntaa edustavan kivisen päärakennuksen suunnitteli italialainen arkkitehti Charles Bassi August Philip Armfeltin tilauksesta. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1806, ja rakennus valmistui 1811. Kartanon talouskeskuksen suunnitteli Carl Ludvig Engel, ja se valmistui vuosina 1835–1845.
Alexander Aminoff on kartanon yhdeksännen polven isäntä, jonka tavoitteena on tuoda Wiurilan luonnonkaunis ympäristö ja kartanon palvelut kaikkien halukkaiden ulottuville. Sukupolvenvaihdoksen myötä Wiurila on muuttunut osakeyhtiöksi, ja Aminoff toimii Oy Wiurila Ab:n toimitusjohtajana.
Tavoitteena on tehdä Wiurilasta koko maassa tunnettu vierailukohde, jossa voi yöpyä, viihtyä, kokoustaa ja ruokailla vuoden jokaisena päivänä.
Wiurilassa voi vierailla koti- ja hevosvaunumuseossa, joka esittelee kartanon historiaa ja Armfeltien perheen elämää 1800-luvulta. Vaunumuseossa on kuninkaallisia vaunuja, jotka ovat kuljettaneet Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaata ja kuningatar Silviaa.
Museovirasto on määritellyt Wiurilan kartanon yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Aminoffin mukaan päärakennus on Ruotsin vallan ajalta ja sen sisustus Venäjän vallan ajalta, ja Wiurila sijaitsee Suomen vanhimmalla asutulla seudulla.
Maaseutumatkailuyrittäjät ry on valinnut Wiurilan kartanon ”Vuoden 2026 Kehittyväksi Maaseutumatkailuyritykseksi”. Valintaperusteissa korostettiin kartanon määrätietoista uudistumista, jossa vahva kulttuuriperintö yhdistyy rohkeaan kehittämiseen ja uuden sukupolven yrittäjyyteen.